Kolumnit
2.11.2026 06:30 ・ Päivitetty: 2.11.2026 06:35
Juha Beurling-Pomoell: Neljännes suomalaisista elää talouden äärirajoilla – monen yksinhuoltajan talous on jo romahtanut
Suomalaisessa yhteiskunnassa puhutaan paljon talouden käänteestä parempaan. Ja onkin syytä toivoa, että vaikeat vuodet ovat jäämässä taakse.
Kuluttajaliiton viimeisimmässä kyselyssä näkyi myös ensimmäistä kertaa varovaista myönteistä kehitystä siinä, miten ihmiset kokevat oman taloutensa.
Mutta yksi asia ei ole muuttunut: noin neljännes kuluttajista elää edelleen taloudellisen liikkumavaransa äärirajoilla.
Jo kolmatta vuotta peräkkäin noin joka neljäs Kuluttajaliiton kyselyn vastaaja kertoo, ettei oma talous kestä lainkaan menojen kasvua. 24 prosentilla ei ole enää minkäänlaista puskuria. Lisäksi 23 prosenttia arvioi, että rahaa jää kuukaudessa ylimääräisiin menoihin enintään sata euroa.
Nämä eivät ole vain numeroita tilastossa. Ne kertovat ihmisistä, joiden arjessa yksikin yllättävä lasku, rikkoutunut kodinkone tai terveyteen liittyvä meno voi horjuttaa koko taloutta.
Neljännes suomalaisista ei voi odottaa parempia aikoja loputtomiin.
ERITYISEN vaikeassa tilanteessa ovat yksin asuvat. Heistä peräti 35 prosenttia arvioi olevansa jo nyt taloudellisessa ahdingossa ilman minkäänlaista liikkumavaraa menojen kasvuun.
Yksin asuminen ei saa tarkoittaa sitä, että ihminen joutuu kantamaan kaikki elämisen kustannukset yksin myös silloin, kun hinnat nousevat ja tulot eivät pysy perässä.
Kuluttajien taloutta on kyselyn perusteella rasittanut ennen kaikkea ruoan kallistuminen. Kuusi kymmenestä vastaajasta arvioi ruoan hinnan nousun vaikuttaneen oman kotitaloutensa talouteen vähintään jokseenkin paljon.
Ruoka ei ole ylellisyys, josta voi yksinkertaisesti luopua. Siksi ruoan hinnan nousu osuu erityisen kovaa pienituloisiin.
Kun ruokakassista ei voi säästää loputtomasti, säästöjä joudutaan hakemaan muualta: lääkkeistä, harrastuksista, vapaa-ajasta tai jopa asumisen ja muun välttämättömän kulutuksen kustannuksista.
ON hyvä, jos suomalaisten luottamus omaan talouteen alkaa vahvistua.
Mutta yhteiskunnallisen päätöksenteon on katsottava myös niiden suuntaan, joiden kohdalla käännettä parempaan ei ole vielä tapahtunut. Neljännes ei voi odottaa parempia aikoja loputtomiin.
Taloudellisen ahdingon pitkittyessä myös mahdollisuudet selviytyä omin voimin vähenevät. Siksi kuluttajien ostovoimasta, kohtuuhintaisesta arjesta ja riittävästä taloudellisesta turvasta on pidettävä kiinni.
Hyvä yhteiskunta ei mittaa menestystään vain keskiarvoilla. Se kysyy myös, miten pärjää se ihminen, jolla ei ole enää senttiäkään ylimääräistä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.